lauantai 6. maaliskuuta 2010

Pusut, joissa jauho ei pölise



Sain kutsun "Tarmonpäivän" juhliin, koska juhlia ei haluta nimittää tupaantulijaisiksi, vaikka rakastunut pari on juur’ikään muuttanut uuteen kotiin. Myös tuliaisten tuominen oli kutsussa kovin kiellettyä, MUTTA...
...tuumimme Tytön kanssa, että tuskinpa kukaan voi pahastua rakkaudella väkerretyistä pikku pusuista : )

Ruokaohjeita ja herkkuja á la Marie -sivuilta olimme jo aiemmin bonganneet pusuohjeen, joka kertaalleen todettiin hieman hermoja vaativaksi askareeksi, mutta jonka lopputulos on namihermoja kutkuttava. Illan emäntä ei tule juttuun tavallisten jauhojen kanssa, joten pusuista oli sorvattava gluteenittomia.

Näin se menee:

Vatkaa 3 valkuaista kovaksi vaahdoksi. Lisää siihen vähitellen 2 dl sokeria. Jos teet mansikkapusuja, lisää 1 ½ dl mansikkatomusokeria ja ½ dl tavallista sokeria.



Jos teet mokkapusuja (kuten kuvassa) lisää 1 ½ dl tomusokeria ja ½ tavallista ja 1 tl vaniljasokeria, 1 tl tummaa kaakaota ja 1 tl pikakahvijauhetta (jauhoin sen ensin tosi hienoksi huhmareessa).



Nostele vaahto pursotuspussiin ja pursota keksipohjalle kauniita pusuja.



Tavallisissa pusuissa käytimme Marie-keksejä, gluteenittomiin käytimme Semperin kolakeksejä (olivat pohjaratkaisuna paljon paremman makuisia kuin Mariet).


Kuvassa gluteenittomia mansikkapusuja.

Sitten pusut uuniin 150 asteeseen noin 8 minuutiksi.

Tässä olikin homman helppo vaihe.

Vaativa vaihe on suklaakuorrutus: Sulata 150-200 gramman suklaalevy (kaksinkertaiseen annokseen 300 g) mikrossa ja lisää siihen 1 tl öljyä. Marie ilmoittaa dippaavansa pusut suklaaseen, mutta me sudimme suklaan silikonipensselillä. Sekin oli riittävän työlästä.

Pienenä vinkkinä: kuorruttamattomia pusuja kannattaa siirrellä isolla neulalla tai neulepuikolla. Käsillä tai lastalla siirreltäessä pusupinta helposti rikkoutuu. Kun suklaa on jääkaapissa yön yli jähmettynyt, pusuja on jo paljon helpompi käsitellä. Pusut pitää säilyttää jääkaapissa ja syödä mielellään valmistusta seuraavana päivänä.


Nonparellit keventävät tumman suklaapinnan raskaahkoa ulkonäköä.



Kauniisti koristeltu rasia kruunaa jutun.




Ikävä kyllä kuva ei monista tempuistani huolimatta suostunut siirtynään tähän oikein päin. Ne temput on nyt lopetettava, sillä täytyy puuhailla lauantain monet hommat, että illalla voi lähteä Tarmonpäivän juhliin.

Hyvää Tarmonpäivää kaikille Tarmoille ja muillekin tarmonpesille!

Tylli ja assistenttina toiminut Tyttö

4 kommenttia:

  1. Koska sunnuntai oli lauantain tarmokkaasta nestekulutuksesta johtuen hieman vähemmän tarmon päivä, aamukahvin kanssa nautitut suukot olivat aivan herkullinen johdatus päivään <3

    Tyllin ja Tytön huomaavaisuutta, taidokkuutta ja tyyliä ihaillen ja kiitellen
    M&K

    VastaaPoista
  2. Kiitos kauniista sanoista. Täällä molemmat myhäilemme tyytyvaisinä. On meillä jo muitakin gluteenittomia katsottuna, ehkäpä saamme jonain keväisenä sunnuntaina testimaistajia : )
    Sen huomion teimme, kaikille muillekin lukijoille tiedoksi, että pusut on tosiaan parasta nauttia valmistusta seuraavana aamuna.

    VastaaPoista
  3. Ootte te eritaitavia!

    VastaaPoista
  4. Hieno ajatus saajaa kohtaan... ...ja kuka nyt pusuista suuttuisikaan ! Terv. www.nami-hiiri.com

    VastaaPoista

Ilahdumme kommentistasi : )